Henrik Dettmannin kehitystyö jatkuu: ”Meillä on vielä paljon työtä tehtävänämme”

Henrik Dettmann valmensi Suomen miesten koripallomaajoukkueen ensimmäiseen otteluunsa toukokuussa 1992. Viimeksi kuluneen 25 vuoden aikana Dettmann on valmentanut maajoukkuetasolla Suomea ja Saksaa, luotsannut joukkueensa arvokisoihin yhdeksästi sekä uudistanut molempien koripallomaiden työympäristön juurta jaksain. Dettmannin pesti Saksan maajoukkueen peräsimessä päättyi Ruotsin EM-kisoihin 2003, jolloin Saksa jäi puolivälierien ulkopuolelle. Viimeksi kuluneen kuuden vuoden aikana Suomen maajoukkue oli valahtanut EM-karsinnoista Euroopan B-divisioonaan. Koripalloliitto palkkasi Dettmannin miesten maajoukkueen päävalmentajaksi, mutta Dettmann tahtoi enemmän: hän tahtoi uudistaa koko järjestelmän juurta jaksain. Dettmann toi Suomeen Euroopan huipulle luotsaamastaan Saksasta opittuja toimintamalleja, joita hän sovelsi suomalaiseen ympäristöön. Miesten maajoukkueen oli oltava suomalaisen koripallon uuden nousun lippulaiva: parhaat pelaajat oli saatava mukaan, heidän oli pelattava kansainvälisillä ammattilaiskentillä, harjoiteltava paljon ja laadukkaasti, kunnioitettava omaa tekemistään ja ansaittava muiden kunnioitus. – Lähtökohtaisesti aivan kaikki oli muutettava, mutta ensimmäiseksi asenteemme menestystä kohtaan. Meidän oli opeteltava uskomaan, että menestys on täysin mahdollinen, Dettmann jyrähtää Basket.fin laajassa erikoishaastattelussa. – Koripallo on maailman harrastetuin palloilumuoto ja totesimme Suomen haluavan olla osa kansainvälistä, laajaa koripalloperhettä. Vuoteen 2004 mennessä laji oli Suomessa kääntynyt niin täydellisesti sisäänpäin, että kehityksen esteitä riitti purettavaksi moniksi vuosiksi. Nyt eletään vuotta 2017 ja Suomi on noussut arvokisojen vakiokasvoksi ja sai kunnian järjestää vuoden 2017 EM-kisojen alkulohkon Helsingissä. Dettmann jatkaa urakkaansa, joka ei ole vielä valmis. – Missään nimessä suomalainen maajoukkuekoripallo ei ole vieläkään ”valmis”, vaan meillä on vielä paljon työtä tehtävänämme. Meillä on nyt kuitenkin kasvamassa sukupolvi, joka muistaa Susijengin Koperista ja Bilbaosta ja Montpellieristä, ja joka voi pelata voitosta Liettuan tai Serbian tai Ranskan kanssa samalla kentällä. Lue haastattelu kokonaisuudessaan täältä: Lähde: Basket.fi