16-vuotiaiden tyttöjen maajoukkueessa pelaajia peräti 17 eri seurasta

Nuorin arvokisoja pelaava ikäkausimaajoukkue on leireillyt kahdesti kuluneena kalenterivuotena. Joukkueen harjoituksissa on ollut 26 pelaajaa, joista peräti 17 on ollut eri seuroista. Joukkueen päävalmentaja Jussi Räikkä jakaa kiitosta ympäri maan levittäytyneelle valmennusosaamiselle. – Valmennusosaaminen on levittäytynyt laajemmalla alueelle. Pienimmissäkin seuroissa on valmentajia, jotka tekevät äärimmäisen hyvää työtä ja tietävät, mitä tekevät, Räikkä perustelee Koripalloliiton sivuilla. – Loppupeleissä sillä ei ole nuorten pelaajien kohdalla niin suurta merkitystä, kenen kanssa tai millä sarjatasolla he tässä ikävaiheessa pelaavat. Oleellisinta on henkiset taidot ja pelaajatyyppi sekä siihen liittyvät fyysiset ulottuvuudet: antropometrisesti mutta myös fyysisesti. Pelaamisen taidot ovat vuorovaikutuksessa urheilijan fyysisten ominaisuuksien kanssa. Parempi fysiikka antaa paljon myös pelin oppimiselle. Räikkä sanoo, että lopulta kaikki lähtee urheilijasta. – Tärkeintä on kuitenkin nuoren urheilijan kehittyjän mieli – tahto tehdä töitä ja kehittää jatkuvasti itseään. Se ei katso paikkakuntaa, vaan lähtee jokaisesta itsestään. Paljon kuvitellaan, että SM-sarjassa pelaaminen olisi autuaaksi tekevä asia. Todellisuudessa kaikki lähtee jokapäiväisestä harjoittelusta ja omista motiiveista kehittyä. 16-vuotiaiden tyttöjen maajoukkueen pelaajista suurin osa tulee suuren harrastajavolyymin myötä pääkaupunkiseudulta. Silti maajoukkueesta löytyy myös pienten paikkakuntien timantteja. Räikkä sanoo, että lukiovaiheessa pelaajat joutuvat tekemään isoja ratkaisuja. 15-vuotiaaksi saakka voi kehittyä oman tahdon ja ahkeruuden myötä kaikkialla. Räikän mukaan isosta seurasta on helpompaa tulla maajoukkueympäristöön ja SUSI All Stars -leiritykseen, mutta muistuttaa, että lopulta yhdestä ja samasta seurasta kovinkaan montaa pelaajaa pääsee myöhemmin yhteen 12 pelaajan ikäkausimaajoukkueeseen. – Meiltä löytyy paljon hienoja esimerkkejä pienemmiltä korispaikkakunnilta. Lapuan Korikobrien Laura Ruuhela tulee Pohjanmaalta ja Lotta Tiittanen Rauma Basketista. Molemmilta löytyy paljon intoa, joka on tärkeää tässä ikävaiheessa. Rauma on hieno esimerkki pitkäjänteisestä työstä tyttökoripallon saralla. Kaaron Roima ja myöhemmin Rauma Basket on tuottanut maajoukkuetasolle pelaajia tasaisin väliajoin. Rauman kokoisella paikkakunnalla koripallo taistelee vähäisistä harrastajista alueella vahvojen jalkapallon ja jääkiekon kanssa. – Juho Läntinen on tehnyt Raumalla pitkään upeaa työtä. Hänen johdollaan seura on kasvanut ja määrätietoisesti kehittynyt vuodesta toiseen. Kun aika on ollut kypsä, he ovat päästäneet pelaajansa uuteen ympäristöön jatkamaan kehitystään. Suomalaisella tyttökoripallolla on viime vuodet mennyt lujaa. Kesän 2019 jälkeen kaikki tyttömaajoukkueet nousivat A-divisioonatasolle. Viime kesän kisat jäivät pelaamatta koronapandemian takia, mutta kun seuraavat kisat tulevaisuudessa pelataan, löytyy Suomen kaikki tyttöjen maajoukkueet kovimmalta tasolta. Räikkä on ollut mukana tyttöpuolen maajoukkuetoiminnassa 15 vuoden ajan. Perspektiiviä löytyy. Mitkä asiat selittävät tyttöjen nousun Euroopan kovimmalle tasolle? – Pelaajien antropometria on muuttunut. Pelaajat ovat nyt pitkiä ja etenkin pitkäraajaisempia. Myös fyysiset valmiudet ovat menneet eteenpäin. – Yksi fakta on varmasti myös se, että monipuoliseen harjoitteluun on panostettu enemmän, mitä aiemmin. Silti meillä on Suomessa mahdollista kiristää ruuvia vielä, kun puhutaan 10–15-vuotiaista urheilijan aluista, Räikkä näkee. Lähde: Basket.fi