Pietin blogi: Käänsikö Kauhajoki asetelman päälaelleen?

Kauhajoen Karhut koki karvaan pettymyksen, kun Salon Vilpas nousi 23 pisteen tappioasemasta niukkaan voittoon kolmannessä välierässä. Ottelu lupasi kuitenkin Kauhajoen kannalta hyvää. Kauhajoella on viisi amerikkalaisvahvistusta, joista Devon Giles on ollut playoffs-peleissä aloittava viitospaikan pelaaja. Edellisessä välierässä Salossa Giles huilasi ja hänen tilallaan aloitti korin alla Kammeon Holsey. Holsey on hieman heikompi, mutta vastaavasti paljon liikkuvampi kuin Giles. Muutoksella oli positiivinen vaikutus Kauhajoen puolustukseen. Joukkue vaihtoi paljon pallottomia screenejä. Palloscreen-tilanteissa Holsey sekä toinen sisäpelaaja DeVaughn Washington tulivat aktiivisesti esiin, mutta ehtivät vielä peittämään syöttöä rollaukseen. Kauhajoen aktiivisuus sai Saloa ulos omasta pelistään. Salolaiset sortuivat ensimmäisessä erässä erikoisiin harhasyöttöihin, tekivät huonoja heitonvalintoja ja kaikkiaan pelasivat huonolla intensiteetillä. Kauhajoen hyvä aktiivisuus heijastui myös hyökkäykseen, jossa Kauhajoki voitti säännöllisesti 1v1-tilanteita. Vaikka kauhajokiset heittivät näennäisesti kättä vastaan, joukkueen yksilötaidon ansiosta heitot olivat kohtuullisen laadukkaita. Hetkessä taululla oli kaksinumeroinen piste-ero, joka toisessa erässä kasvoi parhaimmillaan 23 pisteeseen.

Salo pääsi peliin mukaan yksilösuorituksilla

Edes salolaisten aikalisien jälkeen ei tapahtunut mitään merkittävää rytminmuutosta. Ainoa muuttunut asia oli kauhajokisten hieman herpaantunut keskittyminen puolustuksessa. Siitä kiittivät etenkin Juho Nenonen ja Mikko Koivisto, joiden kovat kolmen pisteen heitot kavensivat johtoa kohtuullisiin lukemiin. Samalla Karhut sortui muutamaan tarpeettomaan menetykseen, joista Salo pääsi hyödyntämään parasta asettaan, nopeita vastahyökkäyksiään. Toinen puoliaika noudatti samaa kaavaa. Kauhajoki näytti vahvemmalta joukkueelta saaden helpompia heittoja. Vain Salon kauden aikana kasvanut rutiini nousta takaisin tiukoista paikoista ja huima kotiyleisön tuki takasivat sen, että salolaiset eivät luovuttaneet. Vilppaan noustua lähemmäksi, Karhujen hyökkäyksestä katosi kärsivällisyys ja hyökkäykset päättyivät aivan liian usein esimerkiksi Washingtonin heittämiin pitkiin kahden pisteen heittoihin, vaikka aikaa ja mahdollisuutta olisi ollut juosta hyökkäystä pidemmälle.

Onni suosii usein kotijoukkuetta

Lopulta hieman tuurillakin Salo kaivoi voiton. Sitä edelsi useita tilanteita, jotka toisin päättyessään olisivat vienyt Kauhajoen hyvin lähelle voittoa. Esimerkiksi 2,5 minuuttia ennen loppua Nenonen oli jo hävinnyt aseman Holseylle, mutta onnistui kokeneena pelaajan kalastamaan hyökkääjän virheen Holseyn layupin sijaan.

Kauhajoen johto säilyi yhdessä pisteessä ja momentum siirtyi kotijoukkueelle.

Vielä aivan lopussa Kauhajoki oli kolmen pisteen tappioasemassa lähellä riistoa, mutta Tate Unruhille tuomittiin virhe tilanteesta. Sitä ennen Toiviainen ja Sarcevic olivat käyneet opastamassa kahta tuomaria, että Kauhajoki ei yritä rikkoa, vaan riistää. Päädyssä viheltänyt Henri Hilke oli jäänyt ilman informaatioita (tv-kuvan perusteella) ja hän tuomitsi tilanteesta virheen. Luultavasti Unruh pelasi ensin kättä ja vasta sitten palloa, mutta silti Sarcevicin harmituksen tilanteessa ymmärtää.

Unruhille tuomittu virhe päättää Kauhajoen taistelun.

Tällaiset vihellykset menevät hieman todennäköisemmin kotijoukkueelle. Asiaa on tutkittu paljon ja tuomarointi on yksi tekijöistä kotiedun muodostumisessa. Se ei ole tuomareiden huonoutta, vaan yksinkertaisesti muuttuja, joka kannattaa hyväksyä.

Kauhajoella upsidea parantaa

Tappiosta huolimatta ottelu lisäsi merkittävästi Kauhajoen luottamusta ottelusarjassa. Keskiviikon ottelun perusteella Kauhajoella on enemmän voittavia match-upeja, mikä on merkittävin tekijä playoffs-koripallossa kurinalaisen puolustamisen ohella. Kauhajoki pystyy nostamaan ottelukohtaista odotusarvoaan Saloa enemmän juoksemalla omaa hyökkäystään kärsivällisemmin ja malttamalla etsiä laadukkaita 1v1-tilanteita. Myös puolustuksessa Kauhajoella on enemmän upsidea. Nyt Salo pääsi heittämään kolmosia merkkausvirheistä, mutta varsinaisissa 1v1-tilanteissa Salo ei juurikaan satuttanut. Heittäjien merkkaaminen vaatii vähän parempaa joukkuekommunikointia ja pallotonta työtä screeneissä. Tärkeää Kauhajoen kannalta oli, että Al’lonzo Coleman ei päässyt Holseyta vastaan laadukkaisiin heittoihin oikean käden ajoillaan. Ero Gilesin puolustukseen oli merkittävä. Salo tarvitsee joukkueen parasta korintekijää Desmond Williamsia. Williams on ollut se pelaaja, joka on voittanut kauden aikana otteluita kovilla yksilösuorituksillaan. Nyt Williams pystyi loukkaantumisen jäljiltä pelaamaan vain 17 minuuttia. Hän väläytteli ajoittain, mutta ei missään nimessä ollut vielä täydessä vireessä. Salon fyssarit ovat tässä kohtaa paljon vartijana. Oletettavaa on, että Williamsin panos kasvaa ottelu ottelulta. Tämän päivän pelistä vedonlyöjät saattaisivat löytää etua Kauhajoen pelaamisesta. Edellisen ottelun perusteella pitäisin Karhuja jopa lähes 65-prosenttisesti suosikkina kotikentällään. Tosin on huomattava, että Salo on koko kauden pystynyt venymään kovissa paikoissa parhaimmilleen ja on edelleen kotiedun turvin suosikki finalistiksi. Sarja on joka tapauksessa syttynyt toden teolla eloon. Pieti Poikola Kirjoittaja on toiminut koripallovalmentajana noin 20 vuoden ajan. Todennäköisyyksiin nojaava valmennusfilosofia on tuottanut kolme Suomen mestaruutta.