Työ suomalaisen naiskoripallon kehittämiseksi jatkuu - "Pitää olla ylpeä, mutta ei saa ylpistyä"

Koripalloliiton liittovaltuuston kokouksessa kahdeksantoista vuotta sitten tavoitteeksi asetettu arvokisamitali on nyt kaksin verroin tosiasia, kiitos viime viikon 16-vuotiaiden tyttöjen Euroopan mestaruuden ja vuoden takaisen naisten universiadipronssin. Koripalloliiton valmennuksen johtaja Henrik Dettmann palauttaa juhlankin hetkellä suomalaisen koripalloyhteisön katseet päivittäiseen työntekoon.

– Pitää olla ylpeä, mutta ei saa ylpistyä. Työ jatkuu saleilla ja treeneissä taas tänä päivänä. Pitämällä parempia harjoituksia syntyy parempaa tulosta. Tässä ei ole kyse mistään hokkus pokkus -tempusta, Dettmann tiivistää Koripalloliiton sivuilla.

– Voittamisen myötä syntyy helposti sellainen kuvitelma, että nyt olemme valmiita, mutta tosiasia on, että aina löytyy kehitettävää ja parannettavaa. Jos jotain, mitalit ja mestaruudet osoittavat sen, että tällä tasolla meidän on mahdollisuus kilpailla. Samaan aikaan vastustajat miettivät entistä kiihkeämmin keinoja kaataa meidät ensi vuonna, eli työ jatkuu.

Suomalainen tyttökoripallo on kehittynyt harppauksin viime vuosien aikana ja ensimmäiset merkit tyttökoripallon menestyksen siirtymisestä naisten maajoukkuekoripallomenestykseen ovat jo ilmassa. Susiladies jatkaa marraskuussa karsintoja pääsystä vuoden 2025 EM-kisoihin, ja kesän 2027 EM-kotikisojen odotus on jo alkanut.

Dettmann vakuuttaa, että kulisseissa tehdään hartiavoimin töitä kasvun mahdollistamiseksi myös naiskoripallossa.

– Tasa-arvo on tämän lajin DNA:ssa. Tohtori James Naismith kehitti koripallon lajina loppuvuonna 1891, ja naisten koripallon ensimmäinen sääntökokoelma kehitettiin tammikuussa 1892. Meidän osatehtävämme on varmistaa, että lajin DNA:han kirjoitettu potentiaali voi tulla todeksi myös koripallokentillä.

Lähde: Basket.fi