Suomen koripallon kotikisat lähestyvät kovaa kyytiä. Maajoukkueen leiritys alkaa heinäkuulla. Spekulaatiot joukkueen kokoonpanosta lämpenevät.

Kaikkiaan Susijengin ringistä 11 pelaajaa saa palkkansa Euroopassa, Suomen ulkopuolella. Tästä joukosta muodostuu maajoukkueen runko. Lopulliseen joukkueeseen mahtunee pari pelaajaa myös Suomen Korisliigasta sekä tietysti Lauri Markkanen, joka kolkuttelee aloitusviisikon paikkaa. Markkasen lisäksi on epätodennäköistä, että muita yliopistopelaajia nähtäisiin lopullisessa joukkueessa.

Olen kerännyt tilastoyhteenvetoa suomalaisista pelaajista Korisliigan ulkopuolisissa eurosarjoissa, arvioinut joukkueiden tasoa sekä pelaajien roolia. Mainitut tilastot ovat keskiarvoja yhtä ottelua kohden.

Roope Ahonen

Kolossos H Hotels / Kreikan ykkösliiga
20,3 minuuttia / 7,3 pistettä / 2,1 syöttöä
3 pudotuspeliä 1-2, 26 minuuttia
Runkosarjan 7. (13-13)

Kreikan sarja on selkeästi Korisliigaa kovempi. Parhaat joukkueet ovat Euroopan huippuja. Olympiacos hävisi Euroliigan finaalissa Fenerbachille. Panathinaikos oli Euroliiga-runkosarjan nelonen, mutta putosi mestareille puolivälierissä.

Euroliigan lisäksi kolme joukkuetta Kreikasta pelasi Champions Leaguessa. Kaikki joukkueet selvisivät lohkovaiheesta jatkoon ja vieläpä 16 joukkoon, jossa niille tuli noutajat.

Kolossos pelasi hyvin kärkijoukkueita vastaan. Se pystyi mm. voittamaan kaikki Champions league-joukkueet AEK Athensin, PAOK:n ja Arisin sekä haastamaan Olympiacosin ja Panathinaikosin. Kolossos tippui pudotuspeleissä neljännesvälierissä AGOR:lle voitoin 1-2.

Kreikan sarjassa pelataan teknis-taktista koripalloa. Se sopii Roope Ahoselle hyvin. Etenkin hän pääsi hyödyntämään palloscreen-osaamistaan. Vastustajat joutuivat kunnioittamaan Ahosen korintekotaitoa. Loppukautta kohden vastuu lisääntyi ja kolmessa pudotuspelissä Roope kellotti 26 minuuttia peliä kohden.

Kolossosilla oli aloittava jenkkipointti ja jos Roope oli aloituksessa, hän pelasi 2-paikkaa. Jenkkipointin ollessa penkillä, Roope pelasi myös 1-paikkaa.

Roope oli joukkueensa viidenneksi paras pistemies 7,3 pisteen keskiarvollaan. Kolmen pisteen heittoprosentti (39,5) oli joukkueensa paras enemmän heittäneistä pelaajista. Tilasto on merkittävä, sillä hänellä oli eniten kaukoheittoyrityksiä.

Suhteellisen passiivisella puolustustavalla Roope pärjäsi kohtuullisesti. Kesän haasteena on pystyä mukautumaan Susijengin aggressiivisempaan puolustamiseen.

Roopelle kausi oli hyvä, mikä varmasti nosti kivasti itseluottamusta ajatellen maajoukkuekesää.

Shawn Huff

Le Porter / Pro A (Ranskan ykkösliiga) ja Fraport Sky / BBL (Saksan ykkösliiga)
Pro A: 11 peliä, 11 minuuttia / 2,5 pistettä / 1,3 levypalloa
BBL: 13 peliä, 26 minuuttia / 10,8 pistettä / 3,1 levypalloa 2p % 57,1, 3p % 39,3
Runkosarjan 10. (14-18)
Champions league (Fraport): 5 peliä / 19,8 min / 5,6 pistettä / 4,8 levypalloa

Shawn Huffin kausi on hyvä esimerkki siitä, kuinka tärkeää oikea ympäristö on pelaajalle. Shawn on pelaaja, joka tarvitsee selkeän struktuurin ympärilleen. Ranskassa Le Porterin pelitapa ei sopinut hänelle, eikä Shawn saanut kunnon roolia hyökkäyksessä. Kun hyökkäys ei kulje, silloin on vaikea löytää onnistumisia puolustukseenkaan. Pelit Ranskassa loppuivat lyhyeen, eikä 11 pelistä jää tilastollisestikaan paljoa kerrottavaa.

Huff siirtyi kesken kauden Saksan BBL-liigaan ja osoitti, kuinka hyvä pelaaja hän on. Frankfurt pelasi organisoitua koripalloa. Myös Shawnin roolitus oli selkeä. Rooli hyökkäyksessä auttoi häntä hyödyntämään suurinta vahvuuttaan, erinomaista puolustuspelaamistaan. Hän toi joukkueelleen stoppeja ja viimeisteli hyökkäyksessä hyvällä prosentilla.

Bundesliiga on Euroopan ykkössarjoja heti Espanjan, Turkin, Ranskan, Italian ja Venäjän jälkeen. Sarjan kärki on erittäin laadukas. Brose Bamberg pelasi Euroliigaa ja puolenkymmentä muuta joukkuetta osallistui ainakin johonkin eurokilpailuun. Bayern München pääsi EuroCupissa puolivälieriin ja Ludwisburg samaan vaiheeseen Champions Leaguessa.

Saksan liigasta tekee erityisen hyvän tason laajuus. Paria häntäpään joukkuetta lukuun ottamatta lähes kaikki 18:sta joukkueesta voivat haastaa toisensa. Vaikka Frankfurt oli runkosarjan 10., puhutaan silti laadukkaasta eurojoukkueesta. Champions Leaguen lohkovaiheessa se voitti 50 % otteluistaan (7-7) ja pääsi pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle.

Yleistäen voisi sanoa, että Saksan sarja ja joukkueiden pelitapa sopii hyvin suomalaisille pelaajille olettaen, että pelaajan taso on riittävän korkea.

Shawnin hyvä loppukausi Frankfurtissa on tärkeää maajoukkuepelien kannalta. Hän tulee olemaan taas yksi Susijengin runkopelaajista.

Antti Kanervo

Roanne / Ranskan Pro B (kakkosliiga)
28 peliä / 22,6 min / 9,2 pist. / 1,3 levyp. / 1,4 syöttöä / 3p % 35,8
Runkosarjan 15. (14-20), puolivälierät 0-2 vs. FOS-Provence

Antti Kanervo ja Matti Nuutinen edustivat samaa joukkuetta Roannea Ranskan kakkosliigassa, Pro B:ssä. Sarja on yksi Euroopan parhaista kakkosliigoista, jos ei paras. Aiemmin Espanjan kakkonen LEB Gold oli kovempi, mutta siellä palkkataso on tippunut ja Pro B on kiivennyt ohitse. Tällä hetkellä vahva kilpailija Pro B:n kanssa on Italian kakkosliiga.

Pro B:ssä pelataan tyypillistä ranskalaista koripalloa. Pelaajilla on tendenssi ratkaista haasteita fysiikallaan ennemmin kuin taidolla tai joukkuetekemisellä. Ratkaisut ovat ajoittain hyvinkin näyttäviä, sillä pelaajat ovat kookkaita ja fyysisiä.

Pro B on kokonaisuutena Korisliigaa edellä. Parhaat pelaajat ovat erittäin hyviä ja kärkinimille maksetaan palkkaa kuusinumeroinen summa. Monet Korisliigan kovista jenkeistä ovat siirtyneet Ranskan kakkoseen, vaikkakin liikettä on ollut myös toisin päin.

Viime vuoden parhaista Korisliigan amerikkalaisista Jamal Jones teki Lapualla pisteitä 21,5 keskiarvolla, kun edellisellä kaudella Pro B:ssä keskiarvo oli 13,1. Myös Kauhajoen Austin Hollins nosti tuntuvasti Pro B:n pistekeskiarvoa 13 pisteestä 17:än siirryttyään Korisliigaan. Ensi kaudeksi Hollins on tehnyt sopimuksen Saksan ykkösliiga BBL:än. Se antaa perspektiiviä Pro B:n tasosta.

Pro B on tasainen sarja. Kanervon ja Nuutisen joukkue sijoittui runkosarjan 15. rekordilla 14-20, mutta toisaalta neljänneksi pääsi voittosuhteella 19-15. Roanne selvisi pudotuspeleihin cup-voittonsa ansiosta, mutta tippui suoraan 0-2 Provencelle.

Kanervolla oli selkeä rooli 2-paikan heittäjänä. Hänen tehtävänä oli pistää palloa ilmaan paikan siunaantuessa. Kun heitto tippui, Antin pelaaminen näytti hyvälle. Hän pärjäsi kohtuullisesti myös puolustuksessa.

Kausi fyysisessä liigassa teki varmasti Kanervolle hyvää. Mies tilastoi ehjän numerorivin ja hänelle voi hyvinkin olla käyttöä myös EM-kisoissa.

Matti Nuutinen

Roanne, Ranskan Pro B (kakkosliiga)
34 peliä / 24,4 min / 6,7 pist. / 2,7 levyp. / 3p % 37,9
Runkosarjan 15. (14-20), puolivälierät 0-2 vs. FOS-Provence

Kanervon joukkuekaverilla Nuutisella ei ollut yhtä selkeää roolia kuin Kanervolla. Matti pelasi pääosin nelospaikkaa, missä hän poikkeuksetta kohtasi itseään fyysisempiä pelaajia. Seuraavalle tasolle päästäkseen hänen pelipaikkansa pitäisi olla lähempänä kolmosta.

Nuutinen on korostetusti pelaaja, joka pelaa joukkueelleen. Se voi olla hänelle ongelmallista, jos ympärillä pelaajat tekevät omia tilastojaan. Etenkin Nuutinen kärsi siitä, että Roannen joukkueessa oli nuori ranskalainen pelintekijä Arthur Rozenfeld, joka pelasi ajoittain hyvinkin itsekäästi. Palkintona Rozenfeld sai ensi kaudeksi sopimuksen Pro A:n Chaloniin, mutta se ei taida Nuutista lohduttaa.

Ei Nuutisen kausi silti mikään katastrofi ollut, vaikka pistekeskiarvo jäi alle seitsemään. Hän pelasi mukavasti yli 24 minuuttia ottelua kohden ja hoiti hyvin puolustusvoittoista ruutuaan. Kolkit mies upotti lähes 38 %:n tarkkuudella

Kokemus oli varmasti hyvä, vaikka edellisvuosi Kreikassa oli pelillisesti parempi. Vuosi fyysisessä Ranskassa ei ole huono Susijengiäkään ajatellen. Matti pukenee kotikisoissa melkoisella varmuudella Suomen pelipaidan päälleen.

Alexander Madsen

USK Praha, Tšekin pääsarja
37 peliä / 29,7 min / 10,3 pist / 5,5 levyp. / 1,3 blokia / 2p % 63,3, 3p % 29,9
Runkosarjan 4. (16-15) / puolivälierät 2-4 vs. BK Opava

Alexander Madsen pelasi ensimmäisen ammattilaiskautensa Suomen ulkopuolella aloittaen ulkomaan uransa Tšekin liigasta. Liiga on Suomen sarjaa huonompi. Sarjassa on yksi todellinen huippujoukkue, CEZ Nymburk, joka hävisi vain kaksi peliä koko kaudella. Nymburk osallistui Champions Leagueen, jossa se tippui pudotuspelien ensimmäisen kierroksella.

Prahassa pelasi Madseninia lukuun ottamatta vain paikallisia pelaajia. Se turvasi hänelle paljon vastuuta, mikä on tärkeä asia ensimmäisen kauden ammattilaiselle. Joukkueen valmentaja oli erittäin vaativa, ainakin mikäli vaatimustasoa mitataan huutamisen määrällä. Siinäkin mielessä kokemus oli hyvää tutustumista ammattilaiskoripalloiluun ulkomailla.

Alexander kehittyi urheilullisilta ominaisuuksiltaan, mutta pelillisesti hänen roolinsa oli suhteellisen passiivinen. Pääosin mies seisoi nurkassa ja heitti hyppyheittoja. Miehellä oli enemmän kolmeen pisteen heittoja kuin kakkosia, mikä on aika erikoinen tilasto, jos ei puhuta todellisesta kaukoheittäjästä. Madsen heitti kolkit koriin 30 %:n tarkkuudella. Kakkosten prosentti oli erinomainen 63,3.

Kyseessä oli Madsenin opin vuosi. Seuraavan kauden suorittaminen ja pelipaikka määrittävät paljolti hänen ammattilaisuransa suuntaa.

Madsenilla voi hyvinkin olla paikka tarjolla Susijengissä, mutta on vaikea sanoa, kuinka paljon viime kauden pelaaminen siihen valmisti.

Anton Odabasi

Trabzonspor, Turkin BSL (ykkössliiga)
14 peliä / 7,4 min / 0,7 pist. / 1,4 levyp.
Runkosarjan 12. (10-20)

Anton Odabasi pelasi viime kaudella Turkin BSL:ssä, joka on yksi Euroopan kärkisarjoista. Päästäkseen siellä pelaamaan, täytyy olla todella kova pelaaja. Trabzonspor sijoittui runkosarjassa sijalle 12, eikä se päässyt pudotuspeleihin.

Odabasi kärsi paljon loukkaantumisista, eikä peliaikaa siunaantunut. On vaikeaa nähdä, että hänellä olisi roolia vielä ensi kesänä Susijengissä. Tulevaisuus näyttää, kuinka hyvin mies pystyy lunastamaan junioriaikoina häneen asetettuja odotuksia.

 

Kirjoitan lopuista Euroopassa pelanneista pelaajista yhteenvedon ensi viikolla. Hyvää juhannusta kaikille korisfaneille!

Pieti Poikola
Kirjoittaja on toiminut koripallovalmentajana noin 20 vuoden ajan. Todennäköisyyksiin nojaava valmennusfilosofia on tuottanut kolme Suomen mestaruutta.