Saara Wahlgren, 27, tunnetaan ikitaistelijana, jonka periksiantamaton asenne on vienyt hänet Naisten Korisliigan vuoden puolustuspelaajaksi, Belgian pääsarjaan ja Susiladiesiin asti. KaPo-kasvatin takaa löytyy liuta valmentajia, jotka ovat kukin antaneet palasen itsestään Wahlgrenille.

Wahlgrenin kasvattajaseura on edesmennyt Karhun Pojat, jonka valmentajat ja seuraidentiteetti ovat jättäneet jälkensä aikuisikään saakka. KaPo-tyyliseen raastavaan prässiin sekä nopeaan pelaamiseen kasvattamisen aloittivat Teemu Ketola ja Tuuli Viitanen, kun taas teini-iässä samaa työtä jatkoivat Olli Segersvärd ja Heikki Venhola.

– KaPo ja meidän ikäluokka oli aika tunnettu rakkikoiramaisesta puolustuksesta ja jatkuvasta prässäyksestä, mikä taitaa nykyäänkin näkyä mun mentaliteetissa, Wahlgren muistelee Koripalloliiton verkkosivuilla.

Vaikka perinteikäs KaPo joutuikin lopettamaan toimintansa, niin tietynlainen kapolaisuus näkyy edelleen Wahlgrenin kaltaisissa pelaajissa.

KaPo-vuosien kautta Wahlgren pääsi ensimmäistä kertaa mukaan Suomen maajoukkuetoimintaan, jossa päävalmentajana toimi Harri Jokela apunaan Jussi Laakso ja Jussi Räikkä. Jokela on tunnetusti vaativat valmentaja, jonka metodit iskivät nuoreen Wahlgreniin.

– Harrilla oli iso vaikutus muhun ja varmasti jokaiseen, joka meidän maajoukkueporukassa oli. Sieltä tuli se mentaliteetti, mitä kansainvälinen koris on ja mitä pitää tehdä, jos koriksessa haluaa pärjätä. Kovuutta, vauhtia ja pitkäjänteisyyttä, Wahlgren aloittaa.

– Ei riittänyt puolitehoilla tekeminen, vaan mentiin ihan täysiä ekasta leiristä lähtien. Se sopi itselle, koska itse ajattelen, että kun treenataan, niin sitten myös treenataan, Wahlgren hymyilee.

A-tyttöikäisenä Wahlgren siirtyi ToPoon, jossa naisten edustusjoukkueen päävalmentaja Mikko Kurki bongasi Wahlgrenin A-tyttöjen seasta hyvin menneiden kesätreenien jälkeen. Kurki nosti Wahlgrenin naisten joukkueeseen ja hän pääsi pelaamaan ensimmäistä kertaa urallaan Naisten Korisliigaa.

– Mile pisti mut saman tien kovaan kouluun. Joukkueessa oli muun muassa Taru Tuukkanen ja todella kova jenkkivahvistus D’andra Moss, joka oli aika fyysinen tyyppi. Ekoissa treeneissä Mile sanoi, että mun ainoa tehtävä oli puolustaa D’andraa.

– Siirtymisessä junnuvuosista aikuiskorikseen Mile oli todella isossa roolissa. Muistan, että olin aika surkea heittäjä aina junnuna. Kun pääsin naisten jengiin, niin oli isompia pelaajia vastassa ja korille ei päässytkään enää niin helposti. Ajajasta muodostuikin enemmän heittäjä, Wahlgren kertoo.

Wahlgren vietti päättyneen kauden Belgiassa vaihto-oppilaana, jossa hän ehti debytoida Sparta Laarnen riveissä, kunnes kausi päättyi loukkaantumiseen. Sitä ennen Helsingin yliopiston opiskelija vietti kaksi kautta Hyvinkään Pontevassa päävalmentajanaan Miikka Sopanen.

– HyPossa olin jo vähän kokeneempi aikuispelaaja ja Miikan kanssa syntyi todella hyvä luottamussuhde. Miikka osaa arvostaa pelaajia. Kun on vähän vanhempi naispelaaja, niin ei ole välttämättä enää mikään itsestäänselvyys, että pelaa korista. Hän osasi arvostaa kuinka paljon teki duunia sen eteen, että pystyy pelaamaan ja pärjäämään Naisten Korisliigassa.

Lähde: Basket.fi