Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann veti yhteen EM-urakan lauantaina Italialle kärsityn tappion ja neljännesvälierissä putoamisen jälkeen.

Kokonaisuus sai Dettmannilta kiitettävän arvosanan, vaikka ratkaisuottelussa Italiaa vastaan huono alku lopulta koitui kohtalokkaaksi.

– Jos koko paketista sanon, niin olen äärimmäisen ylpeä joukkueesta, pelaajista ja koko tästä tiimistä, valmennuksesta ja huoltostaffista, joka sai pelaajat kuntoon loukkaantumisten jälkeen. Aivan mielettömän upea fiilis oli koko viikon ja tietysti täälläkin. Ensimmäinen kymppi oli se mitä oli, niin kyllä siitä tulee haikea olo. Ei siitä ole kiistäminen.

– Urheilu on tällaista. Yksi huono kymppi oli, eikä päästy peliin mukaan. Ekalla puoliajalla pelattiin italialaista koripalloa ja tokalla puoliajalla susikoripalloa. Matka oli liian pitkä. 30 pinnaa ekassa kympissä oli vaikea. Italia on hyvä joukkue. En näe mitenkään mahdottomana, että Italia voi mennä tässä turnauksessa pitkälle. Niillä on seuraavaksi Serbia vastassa, joka on vaikea joukkue. Mutta italialaiset pelaavat äärimmäisen fiksusti. Italialaisten kokemus näkyi ja se oli se iso juttu.

Lauri Markkasen panos Italiaa vastaan jäi odotettua vaisummaksi, mutta tähän oli myös selitys.

– Kyllä se varmasti näkyi meidän kaikkien silmiin, ettei Laurilla noussut polvi niin hyvin kuin aikaisemmissa peleissä. Sekin on aika ymmärrettävää. 20-vuotias kaveri. Paljon rasitusta ja paljon pelejä lyhyessä ajassa. Se on täysin ymmärrettävää. Hänen ensimmäinen iso turnauksensa ja kyllä tämä on ihan eri koripalloa kuin yliopistokoripallo tai Suomen ykkösdivisioonapelit.

– Koko joukkue saa positiivisen arvosanan. Välillä on kympin pelejä ja välillä vähän huonompia pelejä. Tänään valitettavasti aika monille sattui se huonompi peli.

Italia pelasi Dettmannin mukaan odotetusti, mutta lääkkeitä ei vain löytynyt.

– Ei ne yllättäneet, mutta me oltiin liian passiivisia. Vähän lähemmäksi heittoja olisi pitänyt päästä. Kyllähän ne myös heitti hyvin. Kuusi kolmosta heittivät alussa sisään. Me ei oltu riittävän aggressiivisia, eikä pakotettu niitä vapaaheittoviivalle.

– Minun mielestäni onnistuttiin toisella puoliajalla ihan hyvin. Saatiin parempi pallon paine. Kolmosen vartiointi onnistui. Jälkiviisas on aina helppo olla. Jos ei mestaruutta voiteta, niin sitten ollaan jälkiviisaita. Itse me ollaan syyllisiä, kun ollaan hyvin pelattu. Nostettiin odotuksia. Odotukset olivat varmaan kovimmat meillä itsellämme. Siksi pettymys on kova.

Täysi tunnustus irtosi kuitenkin myös vastustajalle.

– Italia pelasi italialaista koripalloa. Pelasivat maltillisesti, syöttivät palloa ja jaksoivat hakea ratkaisuja. Puolustivat hyvin. Mutta kyllä päällimmäisenä tunteena on, että me pelattiin itsemme pelistä pois. Ei kannata hirveästi selitellä. Liike oli ratkaiseva asia ja se puuttui molemmissa päissä.

– Harmin paikka. Kyllä ottaa päähän, kun tällaisen pelin häviää. Vielä enemmän ottaa päähän, ettei päästy alussa mukaan. Toisellakin puoliajalla oli niin monta mahdollisuutta päästä peliin mukaan.

Dettmann nosti esille myös sen kuuluisan 6. pelaajan merkityksen.

– Voihan sen sanoa, että tässä näkyy kotiyleisön merkitys. Suuri kiitos niille, jotka tulivat tänne. Auttoivat meidät vielä takaisin peliin. Mutta se on selvä asia, että kontrasti oli niin iso, ettei sen käsitteleminen oikein onnistunut. Monta tekijää.

– Kun Koperissa 2013 pelattiin edellisen kerran parasta koripalloa, tyssähti se siihen, että Kroatia ja Espanja tulivat vastaan ja Rannikko sekä Möttölä loukkaantuivat. Täällä taas pelisysteemi oli kovin mahdollinen, kun yhdestä pelistä oli kiinni. Tälläkin kerralla meitä vastassa oli merkittävästi kokeneempi joukkue. Täytyy vaan jatkaa töitä.

Hiukan hampaankoloon joka tapauksessa jäi, mutta suuremmin Dettmann ei lähtenyt jossittelemaan.

– Harjoituspeleissä haastettiin Italiaa paremmin kuin täällä ja se harmittaa. Nyt ei haastettu niitä niin, kuin oltaisiin haluttu. Tuo on johtopäätös, johon ei hirveästi kannata ottaa kantaa. Suomalaisella kansanluonteellahan aina kaikki möröt ovat odottamassa tuolla. Katsotaan, miten tässä etenee. Tässäkin turnauksessa me ollaan osoitettu, että meillä on paljon hyviä pelaajia. Erilaiset pelaajat tulee erilaisissa rooleissa takaisin ja pystyy ratkaisemaan pelejä. Ei tämä turnaus ollut yhden pelaajan varassa.

– Jos Mikko Koivisto olisi saanut pelata tämän pelin terveenä. Tuossakin kunnossa hän oli arvokas pelaaja joukkueelle. Kun on viikon poissa, niin kyllä pelirytmin löytäminen vie aikansa. Hattu päästä Jammulle sekä Koivarille. Kyllä he antoivat tänään sen, mitä niillä oli. Upea suoritus heiltä.

Haastattelu: Otto Palojärvi, Istanbul