Kun Lauri Markkasen pelaajaoikeudet siirtyivät kesäkuussa 2017 Minnesotasta Chicagoon, oli nuori suomalaisjätti Bullsin johto- ja valmennusportaalle lähes tuntematon pelaaja. Bulls lähetti apuvalmentajansa Jim Boylenin, 52, edeltään Suomeen seuraamaan uuden tulokkaansa otteita. Vain viikossa Boylen vakuuttui siitä, että Bullsilla olisi käsissään todellinen timantti.

Boylen myöntää, että ennen NBA:n kesän 2017 varaustilaisuutta Chicago Bulls ei kiinnittänyt juurikaan huomiota Markkaseen. Syy tähän ei kuitenkaan ollut se, että Bulls olisi väheksynyt Arizonassa erinomaisen tulokaskauden pelanneen pitkän suomalaislaiturin taitotasoa, vaan nimenomaan päinvastoin.

– Meillä oli käytössämme draftin 16. varaus, joten toimme Chicagoon tarkasteltavaksi pelaajia, jotka olivat tavoitettavissa niillä main. Tiesimme, että Markkasen nimi huudettaisiin jossain 5.-12. varausnumeron välimailla, joten emme uskoneet, että meillä olisi edes realistista mahdollisuutta saada häntä, Boylen selventää Koripalloliiton sivuilla.

Yliopistokautensa aikana Markkanen oli osoittanut olevansa yksi valtakunnan parhaista kolmen pisteen heittäjistä. Ennen NBA:n varaustilaisuutta Markkasta verrattiinkin Channing Fryen kaltaisiin ”stretch four”-heittäjiin eli noin 210-senttisiin laitureihin, jotka skriineillään ja heittotaidollaan loisivat tilaa joukkueen tähtipelaajille.

Boylenin mukaan Bullsin valmennusjohto havaitsi kuitenkin jo muutaman harjoituskerran jälkeen, että heillä olisi käsissään jotain aivan muuta kuin asiantuntijat olivat arvioineet. EM-kisamatka Helsinkiin elosyyskuussa 2017 oli Boylenille silmiä avaava hetki.

– Vaatii 20-vuotiaalta pelaajalta valtavaa kypsyyttä astua suureen kansalliseen valokeilaan vasta toisena täytenä kesänään maajoukkueen kanssa ja pelata sillä tasolla kuin Lauri pelasi, Boylen kehuu.

– Lauri päätyi avainrooliin täyden kotikatsomon ja miljoonan tv-katsojan edessä ja pelasi erinomaista koripalloa samalla kentällä Boris Diaw’n, Evan Fournierin ja Goran Dragicin kanssa. En malttanut lakata ylistämästä Lauria kollegoilleni Bullsin valmennusjohdossa. Kun Lauri nousi runkosarjan alkaessa NBA:n parhaiden tulokkaiden joukkoon, en yllättynyt lainkaan.

Markkanen päätyi Chicagoon osana pelaajakauppaa, joka lähetti Bulls-ikonin ja fanien suosikin Jimmy Butlerin Minnesotaan.

Siirrosta raivostuneet Bulls-fanit eivät peitelleet skeptisyyttään suomalaistulokastaan kohtaan ja jopa ensimmäisessä lehdistötilaisuudessaan Bullsin jäsenenä Markkanen sai vastata ikonisen chicagolaistoimittajan Sam Smithin kysymykseen siitä, kuuluuko hän ”pehmeiden eurooppalaispelaajien” kategoriaan.

– NBA:ssa elää yhä vahvasti stigma, jonka mukaan pitkä, heittotaitoinen eurooppalaispelaaja on automaattisesti myös pehmeä ja Lauri joutui ikävä kyllä arvioiduksi tämän stereotypian mukaan, Boylen valittelee.

Ennen Chicago Bullsia mm. Indiana Pacersin ja San Antonio Spursin apuvalmentajana toiminut Boylen kuitenkin korostaa vanhojen stereotypioiden haihtuvan vähitellen. Kristaps Porzingis, Giannis Antetokounmpo ja Nikola Jokic toimivat esimerkkeinä iskuja kaihtamattomista, monipuolisista europelaajista.

– Mielestäni eurooppalaiset ovat aina pelanneet kovaa, vaikka he eivät niinkään ole donkanneet tai huutaneet tai takoneet rintaansa. Olen valmentanut urallani lukuisia eurooppalaispelaajia ja monet heistä ovat olleet joukkueidensa kovimpia jätkiä, Boylen lataa.

– Olen tutustunut suomalaiseen kulttuuriin Susijengin ja päävalmentaja (Henrik) Dettmannin kautta. Havaintojeni mukaan suomalaisuuteen kuuluu tietynlainen kovuus; tehdään työt eikä valiteta. Myös Laurista huokuu konstailematon duunariasenne. Hän haluaa kilpailla, tehdä työnsä ja olla paras tekemättä itsestään numeroa.

Markkanen voitti koko NBA:n kunnioituksen jo lokamarraskuun aikana urakoimalla 15,6 pistettä ja 8,0 levypalloa ottelua kohden ja upottamalla kaukoheittonsa 36,7% tarkkuudella. Kun NBA:n runkosarjaa on pelaamatta enää neljännes, on Markkanen kuulunut 14,8 pisteen ja 7,6 levypallon keskiarvoillaan (kolmoset 35,0%) Bullsin ehdottomaan parhaimmistoon.

Boylenin mukaan Markkanen on osoittanut olevansa myös verrattomasti monipuolisempi kuin kukaan olisi osannut ajatella. Arizonassa Markkanen oli ensisijaisesti skriinintekijä ja pick and pop -heittäjä, mutta Bullsissa hän saanut ratkaista sisältä yhtä paljon kuin kaukaa, luoda joukkueelleen kuljetuksesta ja jopa tuoda palloa yli puolenkentän.

– Tulokaspelaajien suurin haaste NBA:han tullessa on tottua NBA:n pelityyliin, joka on hyvin erilainen kuin NCAA:ssa tai Euroopassa. Lauri on ollut kooltaan, fyysisiltä edellytyksiltään ja taitotasoltaan pelaaja, jolle NBA saattaa sopia jopa paremmin kuin NCAA, kääntää Boylen asetelman.

Boylenin näkemyksen mukaan Markkasesta hehkuu, että häntä on koulittu vuosikausien ajan ottamaan vastaan NBA:n tuoma haaste.

– Hänen valmentajansa Helsinki Basketball Academyssa, Suomen maajoukkueissa ja Arizonassa ovat todella laittaneet itsensä likoon, Boylen hehkuttaa.

– Dettmannin luoman järjestelmän ansiosta Lauri on voinut ammentaa kaikesta tietotaidosta, jota Suomessa on mahdollista saada, aina Jussi Hirvosesta Hanno Möttölään. Lisäksi Laurissa on synnynnäistä henkistä kovuutta, jota ei voi valmentaa. Hän nauttii siitä, kun panokset ovat suuret ja valokeila iso.

Boylenin mukaan tulokaspelaajien peluuttaminen on NBA-valmentajille tasapainoilua. Hurja 82 ottelun runkosarja on ääretön fyysinen ja psyykkinen haaste konkaripelaajallekin, ensimmäisen vuoden tulokkaasta puhumattakaan.

Markkasella kävikin onni Chicagoon päätyessä. Bullsilla on ollut alusta asti tarvetta suomalaislaiturilleen.

– Lauri on saanut nauttia avainpelaajan minuuteista ja heitoista, mikä on kehittänyt häntä valtavasti. Samaan aikaan yritämme pitää huolen, että hän saa riittävästi lepo- ja palautumisaikaa. Chip Schaefer ja Jeff Tanaka ovat tehneet tässä erinomaista työtä.

Mitä tulee pelaajien väliseen kunnioitukseen, Markkanen on voittanut Bullsin kokeneemman osaston puolelleen alusta asti. Suurin tekijä tässä on taitotason ohella ollut työmoraali.

– Lauri ei karkaa vastuuta eikä ota lomaa puolustuspäässä. Suostumalla puolustamaan vastustajan parhaita isoja pelaajia ja vaihtamalla palloskriinejä hän on ansainnut joukkuetovereidensa kunnioituksen. Erityisesti Robin Lopez, Justin Holiday ja Zach LaVine ovat todella katsoneet hänen peräänsä.

Markkasen tulokaskausi on sisältänyt vuorenhuippunsa ja matalikkonsa kuten tulokaspelaajansa yleensäkin. Suurimmaksi osaksi hän on säilyttänyt tasonsa illasta toiseen ja paaluttanut paikkansa Bullsin aloitusviisikossa.

Samalla Boylen kuitenkin muistuttaa, että NBA on maailman kilpailluin koripallosarja. Uudet 60 pelaajaa saapuu joka kesä liigaan haastamaan vanhempia konkareita pelipaikoista ja monet pelaajat syttyvät tähdiksi vain hiipuakseen syystä tai toisesta.

– Tulokaspelaaja tai toisenkin vuoden pelaaja saa vielä paljon sellaisia asioita anteeksi, joita ei sallita kolmannen vuoden pelaajalle. Laurinkin on pystyttävä kehittymään tasaisesti kausi kaudelta seuraavien vuosien ajan, Boylen painottaa.

– En kuitenkaan usko, että se tulee koskaan olemaan ongelma Laurille. Hän on itse itsensä suurin kriitikko ja hänen sisäinen palonsa takaa motivaation. Meille on ilo saada nauttia hänen palveluksistaan ja toivomme hänen olevan osa Chicago Bullsin tarinaa vielä vuosien ajan.